Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Mediakatsaus: El País Semanal / Suomi - EU:n pohjoisin itäraja - Suomen suurlähetystö, Madrid : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Madrid

Embajada de Finlandia
Paseo de la Castellana 15, E-28046 Madrid 1, Spain
Puh. +34-91 319 6172
S-posti sanomat.mad@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Mediakatsaukset, 7.4.2016

Mediakatsaus: El País Semanal / Suomi - EU:n pohjoisin itäraja

Suomen toiminta EU:n itärajan pohjoisimpana valtiona sai laajaa huomiota Espanjassa sunnuntaina 3.4. ilmestyneessä El Paísin vii-konloppuliitteessä. El Semanal julkaisi 20-sivuisen artikkelin, josta kolmasosa on omistettu Suomelle. Kirjoituksessa tuodaan selkeästi esille Suomen viesti: pakolaisten huomattava lukumääräinen kasvu,  vastaanottokeskusten monipuolinen toiminta ja kotouttamisen alkaminen. Ohessa tiivistelmä Suomea koskevasta osuudesta. 
 

Suomesta on tullut reitin päätepiste tuhansille pakolaisille. Lehden mukaan Suomi on kuin metafora koko Euroopalle, sillä viiden miljoonan asukkaan hyvinvointivaltio kohtaa aiemmin tuntemattoman haasteen yrittäessään integroida pakolaisia EU:n kaukaisimmassa kolkassa. Ennen tässä kielen ja luonnon eristämässä maassa asui 220.000 ulkomaalaista, saman verran kuin Kreikkaan saapui lokakuussa.

Artikkelissa kuvaillaan Suomen pitkää ulkorajaa (1340 km) Venäjän kanssa ja rajavalvontaa. Toimittaja näkee rajavartiolaitoksen koneen kyydistä kuinka Eurooppa päättyy rajalinjaan metsän keskellä sekä pitkään rekkajonoon. Miehistö kertoo rajan valvonnasta ja miten Suomesta on lähdetty Frontexin alaisuudessa myös Malagaan, Italiaan ja Kreikkaan, jossa he toimivat ennen kaukaisen ongelman parissa. Kapteeni Kenneth Rosenqvist toteaa, että "Etelä-Euroopassa on paljon paineita ja haasteita, joista maat eivät selviä yksin. Siksi myös meidän tehtävänämme on auttaa, jos resursseja löytyy."

Toimittaja nostaa esille Suomen muuttuneen tilanteen. Lokakuussa pakolaiset (32 150) alkoivat saapua Suomeen Ruotsin kautta ja yhtäkkiä 5,4 miljoonan asukkaan maasta tuli neljänneksi eniten pakolaishakemuksia vastaanottanut valtio. Tekstissä mainitaan myös, kuinka vuoteen 2014 verrattuna turvapaikkahakemusmäärät kasvoivat 822 prosenttia, joka oli suurin kasvuprosentti koko EU:ssa. Pakolaisten kohteena on maa, jonka BKT per asukas on kaksinkertainen Kreikkaan verrattuna ja samalla tasolla Saksan kanssa, ja joka tunnetaan yhdestä maailman parhaimmista koulutusjärjestelmistä. Rosenqvist jatkaa kuinka "olemme vältelleet asioita pitkään, mutta nyt meillä ei enää ole siihen mahdollisuutta. Pakolaisten integroiminen aiheuttaa jännitteitä, jotka näemme tulevaisuudessa."

Tekstissä liikutaan Helsingistä Ivaloon ja kuvaillaan suomalaista talvimaisemaa, jossa kahden aikaan iltapäivällä pimeys laskeutuu ja pakkasta on 24 astetta. Artikkelissa kirjoitetaan pakolaisten matkasta eri valtioiden läpi, keskittyen yhteen perheeseen. Nyt perhe jakaa huoneen vanhassa sairaalarakennuksessa Siilinjärvellä, ja huoneen seinällä olevassa lehtileikkeessä perheen nuorimmainen on kuvattuna aloittaessaan muiden lasten kanssa koulun. Perhe kertoo, kuinka tänään koulussa on opetettu nuorimmaista luistelemaan ja kuinka Eurooppa merkitsee heille ihmisoikeuksia ja tulevaisuutta lapsille. 

Suomen kielen oppitunneilla vapaaehtoiset opettajat opettavat hymyillen yksinkertaisia lauseita kuten "minä tanssin" ja "minä matkustan". Kotouttamiseen liittyen artikkelissa esitellään Irakilainen ex-palomies, jolle keskusta pitävän organisaation johtaja Juha Huttunen ehdottaa vapaaehtoiseksi palomieheksi ryhtymistä. Järjestössä on pyöritelty erilaisia ideoita, joissa turvapaikanhakijat voisivat auttaa esimerkiksi lumitöissä saadakseen tekemistä ja jotta paikalliset suhtautuisivat heihin myönteisemmin. Tällaiseen tarvitaan maassa usein lupa ja Huttunen tunnustaakin tilanteen tulleen Suomelle yllätyksenä.

Savon Sanomien entinen toimittaja Katja Hedberg kommentoi nykyisen tilanteen olevan Suomelle suurin haaste sitten toisen maailmansodan, jolloin Suomi menetti alueitaan Venäjälle ja 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Monet vertaavatkin näitä kahta tilannetta myös muualla Euroopassa. Kölnin uudenvuoden jälkeen jännitteet ovat kuitenkin kasvaneet ja Suomen osalta tekstissä mainitaan kuinka keskuksessa keskustellaan sukupuoleen liittyvistä teemoista ja käydään läpi suomalaista lainsäädäntöä. Tekstissä huomioidaan kuinka keskuksia on sytytetty tuleen, ja uusnatsismityylisiä kansalaispartioita on perustettu, joista Soldiers of Odin (Hijos de Odin) mainitaan nimeltä. Katja Hedbergin mukaan toivo on kouluissa: "Sata vuotta sitten olimme köyhä maa. Olemme saavuttaneet kaiken koulutuksella. Olet köyhä, tai rikas, täällä menet kouluun"

Kirjoituksessa kuvaillaan, kuinka pakolaisvirta on hiipunut Ruotsista päin, mutta kasvanut Venäjältä. Ivalosta, joka sijaitsee 40 kilometriä rajasta, löytyy EU:n pohjoisin armeijan tukikohta. Armeijan uudet koulutettavat lähtevät suksien, reppujen ja kiväärien kanssa viettämään ensimmäistä yötään taivasalla, ja pakkasta on 30 astetta, kun he kaivavat leirinsä lumeen. Lehden mukaan suurin osa koulutettavista on Lapista. Kapteeni Mikko Heikkilän mukaan he tulevat Ivaloon löytääkseen omat rajansa ja ne he löytävätkin. Artikkelissa haastatellaan alokasta, joka on syntynyt Nuorgamissa, kylässä joka on Suomen (ja EU:n) pohjoisin. Hän kertoo, ettei tunne itseään eurooppalaiseksi, vaan pohjoismaalaiseksi. Simosen mukaan komppania on paikka itsensä testaamiseen ja kuuluisa vaikeusasteestaan, vaikka monet puhuvatkin siitä, voisiko Suomi vastustaa Venäjän hyökkäystä kuten 70 vuotta sitten.

Artikkelissa siirrytään kirjoittamaan Venäjän ja Suomen suhteista. Suomi on lehden mukaan lisännyt yhteistyötään NATOn kanssa ja alkanut miettiä jäsenyyttä. Samaan aikaan armeijan määrärahoja on lisätty ja miljoonalle reserviläiselle on lähetetty kirje. Lehti mainitsee myös Suomen havainnot Itämerellä liikkuvista sukellusveneistä. Näistä puhuminen vaikuttaa vanhojen luurankojen esille kaivamiselta, mutta Suomessa vielä muistetaan silloisen puolustusministerin vuonna 2007 kuvailemat Suomen kolme uhkaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Kapteeni Heikkilän mukaan "tilanne on muuttunut Ukrainan konfliktin jälkeen ja ongelma on Venäjän pyrkimys muuttua globaaliksi sankariksi". Lehdessä kuvaillaan kapteeni Heikkilän työhuonetta, josta löytyy Mannerheimin kuva sekä Suomen kartta ennen aluemenetyksiä. Kartasta ilmenee kuinka lähellä oleva Alakurtti oli ennen osa Suomea.  Nyt se on osa Venäjää. Venäjä herätti henkiin entisen tukikohdan ja järjesti siellä viime vuonna näyttävän sotaharjoituksen, johon osallistui 80.000 sotilasta.  Suomalainen eversti vieraili tukikohdassa viime vuonna Etyjin mukana, mutta sovittu tapaaminen toimittajan kanssa peruutettiin 24 tuntia ennen haastattelua.

Viimeisenä teemana esiin nostetaan pakolaisvirran muuttunut suunta. Lähellä Alakurttia sijaitsee rauhallinen Salla, josta venäläiset ylittävät rajan vieraillakseen joulupukin luona Rovaniemellä. Samasta paikasta alkoi outo tapahtumasarja, kun ensimmäinen pakolainen ylitti rajan polkupyörällään marraskuussa.  Myöhemmin heitä tuli sadoittain, enimmäkseen afgaaneja. Rajan ylittäminen polkupyörillä kiellettiin, jolloin uusia keinoja alkoi ilmestyä. Artikkelin lopussa kuvaillaan rajan ylitystä vanhoilla autoilla ja suomalaisen parkkipaikan muuttumista venäläisen romun hautausmaaksi. 

Kirjoituksessa tuodaan selkeästi esille Suomen viesti: pakolaisten lukumääräinen huomattava kasvu,  vastaanottokeskusten monipuolinen toiminta ja kotouttamisen alkaminen.

Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan täältä

Tulosta

Päivitetty 7.4.2016


© Suomen suurlähetystö, Madrid | Yhteystiedot