Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Sata vuotta Suomen ja Espanjan välistä diplomatiaa - Suomen suurlähetystö, Madrid : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Madrid

Embajada de Finlandia
Paseo de la Castellana 15, E-28046 Madrid 1, Spain
Puh. +34-91 319 6172
S-posti sanomat.mad@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.8.2018

Sata vuotta Suomen ja Espanjan välistä diplomatiaa

Suomen suurlähetystö Madridin Paseo de la Castellanalla.
Suomen suurlähetystö Madridin Paseo de la Castellanalla.

Suomen ja Espanjan satavuotinen diplomaattisuhteiden taival on ollut tapahtumarikas. Viralliset suhteet Espanjaan olivat ensimmäisiä, joita itsenäinen Suomi solmi vieraiden valtioiden kanssa. Suhteiden satavuotisen historian aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja samalla maiden väliset suhteet ovat lähentyneet huomattavasti. Suomen Kanarian-kunniakonsuli Dr. Juan Carlos Díaz Lorenzo kirjoittaa tästä värikkäästä historiasta suhteiden solmimisen 100-vuotispäivän alla. Ohessa suurlähetystössä suomeksi käännetty artikkeli.

Suomen ja Espanjan diplomaattisuhteiden solmimisesta on tullut kuluneeksi 100 vuotta. Vain kahdeksan kuukautta Suomen itsenäistymisen jälkeen, elokuun 16. päivänä vuonna 1918 Pehr Evind Svinhufvudin johtama senaatti nimitti Mauritz Lorenzo Kihlmanin asiainhoitajaksi Madridiin. Samana vuonna 19. marraskuuta Espanjan ulkoministeri, kreivi Romanones, otti Kihlmanin vastaan virallisessa audienssissa.

Suomen edustusto Espanjan pääkaupungissa oli yksi seitsemästä ensimmäisestä edustustosta, joita vasta itsenäistynyt valtio perusti ympäri maailmaa. Vastaavasti Espanja oli yksi ensimmäisistä maista, jotka tunnustivat Suomen. Lisäksi, vuonna 1918 Espanja nimitti Enrique Sánchezin Helsinkiin konsuliksi, jonka tehtäviä hän hoiti reilun vuoden verran. Häntä seurasi konsulina Luis Guillén, jonka jälkeen vuonna 1920 Joaquín de Ezpleta nimitettiin ensimmäiseksi Espanjan Suomen-suurlähettilääksi, jona hän toimi vuoteen 1927 saakka.

Espanjan sisällissodan alettua ja sen seurauksena Madridiin kohdistuneen uhan vuoksi Suomen asiainhoitaja siirtyi syyskuussa 1936 Lissaboniin, minkä myötä edustuston toimisto Madridin Calle Zurbanolla jäi lakityhjiöön. Diplomaattikunnan puutuessa Madridista olisi ollut loogista sulkea suurlähetystö, mutta näin ei tehty. Sen sijaan kiinteistö jäi espanjalaisen virkailijan käsiin, joka päästi tiloihin noin 500 tasavaltalaista pakolaista. Toimimalla laittomasti ja moraalisesti kyseenalaisesti virkailija käytti tilannetta hyväkseen tekemällä näillä pakolaisilla voittoa itselleen. Lopulta puolisotilaallisen Guardia de Asalton poliisit tunkeutuivat kiinteistöön ja lopettivat tämän toiminnan Espanjan tasavaltalaishallituksen käskystä.

Maaliskuun 31. päivänä vuonna 1939, Kyösti Kallion ollessa presidentti, Suomi tunnusti kenraali Francisco Francon hallituksen. Pitääkseen yllä diplomaattisia suhteita Suomi avasi jälleen konsuliedustustuksen Madridiin vuonna 1942. Vastavuoroisesti Espanjan lähettiläs Helsingissä oli "virallisesti poissaoleva" tehtävistään vuosien 1946 ja 1952 välisenä aikana. Lähettilään paluu vuonna 1952 sattui samaan ajankohtaan Helsingin olympialaisten kanssa.

Suomen geopoliittinen tilanne ja alkaneen kylmän sodan jännitteet lykkäsivät maiden välisten diplomaattisuhteiden normalisoitumista aina vuoteen 1955 saakka. Suomi nimitti silloin Karl Henrik Brotheruksen Madridiin uudeksi asiainhoitajaksi, ja toukokuussa 1956 maat solmivat keskenään kauppasopimukset, joiden allekirjoittamisesta vastasivat Espanjan ministeri Martín Artajo ja Suomen lähetystön edustaja. Vuonna 1957, Kekkosen presidenttikauden alkuvaiheessa, Suomi nimitti Espanjaan ensimmäisen täysivaltaisen suurlähettilään, Tapio Voionmaan, joka jätti valtuuskirjeensä Espanjan valtionpäämiehelle, diktaattori Francolle, 6. maaliskuuta 1958. Voionmaa toimi pestissään vuoteen 1960 saakka. Tähän päivään mennessä Suomen Madridin-suurlähetystössä on toiminut 15 suurlähettilästä, joista kolme on ollut naisia.

Suurlähettiläs Jortikka-Laitinen ojentamassa valtuuskirjeensä kuningas Felipe VI:lle
Tiina Jortikka-Laitinen on Madridin-edustuston järjestyksessä 15. suurlähettiläs. Kuvassa hän ojentaa valtuuskirjeensä kuningas Felipe VI:lle.

Heinäkuussa 1975 Espanjan pääministeri Carlos Arias Navarro osallistui Helsingin ETYK-huippukokoukseen. Hän oli osallistuessaan ensimmäinen Espanjan pääministeri sitten vuoden 1939, joka osallistui mihinkään viralliseen kansainväliseen kokoukseen. Francon valtakausi lähestyi nyt loppuaan ja niihin aikoihin hallinnolla oli monia sisäisiä ja myös ulkoisia ongelmia, kuten Saharan dekolonisaatio ja Euroopan talousyhteisön (ETY) jäsenneuvotteluiden jumiutuminen. Arias Navarron heinäkuinen vierailu sattui samalle ajankohdalle espanjalaisen laivanvarustamon Trasmediterránean laivahankinnan kanssa. Varustamo osti Helsingistä Silja Lineltä kaksi risteilijää: "Ciudad de la Laguna", ent. "Botnia", ja "Villa de Agaete", ent. "Floria".  Myynnin johdosta pääministeri vieraili toisella laivoista, jotka olivat ankkuroituina Helsingissä.

Francon valtakauden päättyessä Juan Carlos kruunattiin Espanjan kuninkaaksi marraskuussa 1975 ja Espanja siirtyi jälleen, uudistus uudistukselta, kohti demokraattista valtiomuotoa, mikä vahvistettiin perustuslailla 1978. Demokratian palautumisen jälkeen Suomen ja Espanjan väliset suhteet ovat olleet ystävälliset ja läheiset, mikä korostui Espanjan kuninkaiden valtiovierailun yhteydessä heinäkuussa 1989. Suomen puolelta Urho Kekkonen vieraili Espanjassa jo 1978. Kekkosen lisäksi presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat vierailleet Espanjassa useasti sekä virallisilla että yksityisillä matkoilla.

Maiden väliset diplomaattisuhteet ovat perinteisesti olleet hyvät ja antoisat, ja ne ovat ajan saatossa yhä vahvistuneet kaikilla toiminnan tasoilla. Suomen ja Espanjan liittyminen Euroopan unioniin on epäilemättä osaltaan yhdistänyt maita ja lähentänyt niiden välisiä suhteita. Tämän lisäksi Espanja on jo pitkään ollut yksi suomalaisturistien suosikkikohteista. Ensimmäinen turistilento Espanjaan tehtiin vuonna 1956, kun Karhumäki Airwaysin lentokone laskeutui Mallorcalle. Turismin kehitys jatkui, kun yhtiön seuraajan Kar Airin Convair CV-400 -lentokone laskeutui kolme vuotta myöhemmin Malagaan, kyydissään 48 matkustajaa. Nykyään noin 10 prosenttia suomalaisista matkustaa vuosittain Espanjaan lomalle. Suosikkikohteiksi Espanjassa valikoituvat yhä perinteiset kohteet kuten Aurinkorannikko, Baleaarit ja Kanariansaaret.

Suomen suurlähetystö edustaa Suomea Espanjassa ja Andorrassa. Sen tehtävät jakautuvat seuraaviin toimintalohkoihin:

  • EU-tehtävät: vaikuttaminen yhteistyössä Espanjan kanssa Euroopan unionin päätöksiin.
  • Poliittiset tehtävät, mukaan lukien korkean tason vierailuvaihto.
  • Kaupallis-taloudelliset tehtävät, mukaan lukien vienninedistäminen.
  • Konsulipalvelut (passit ja maahantuloluvat sekä muut konsulipalvelut, mukaan lukien hädänalaisten avustaminen).
  • Tiedotustoiminta ja suomalaisen kulttuurin edistäminen.

Suomella on Espanjassa ja Andorrassa yhteensä 12 kunniakonsulaattia. Ne edustavat Suomea omissa toimipiireissään ja pyrkivät avustamaan Suomen kansalaisia konsuliasioissa. Suurlähetystö on kiinteässä yhteistyössä Business Finlandin Madridin-toimiston, Suomen Madridin-instituutin ja Suomalais-espanjalaisen kauppakamarin kanssa sekä Espanjassa toimivan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.

Suurlähetystö sijaitsee lähellä Madridin keskustaa osoitteessa Paseo de la Castellana 15. Suurlähetystön kanslia on seitsemänkerroksisen rakennuksen 4. kerroksessa. Rakennus on valmistunut vuonna 1913 ja sitä on uudistettu useampaan kertaan, viimeksi vuonna 2012. Suurlähetystö siirtyi nykyiseen paikkaansa suurlähettiläs Joel Pekurin aikana heinäkuussa 1982. Samassa rakennuksessa toimivat myös Etelä-Korean ja Qatarin suurlähetystöt. Kanslian lähistöllä sijaitsevat muun muassa Ruotsin, Norjan, Saksan, Belgian ja Argentiinan suurlähetystöt sekä useita Espanjan ministeriöitä sekä aivan naapurina Espanjan valtakunnansyyttäjän virasto.

Voit lukea lisää Suomen ja Espanjan välisten diplomaatisuhteiden historiasta täältä.

Alkuperäisen espanjankielisen artikkelin on kirjoittanut Suomen Kanariansaarten kunniakonsuli Dr. Juan Carlos Díaz Lorenzo.
Alkuperäisen espanjankielisen artikkelin on kirjoittanut Suomen Kanariansaarten-kunniakonsuli, historioitsija ja toimittaja, Dr. Juan Carlos Díaz Lorenzo.
Tulosta

Päivitetty 22.8.2018


© Suomen suurlähetystö, Madrid | Yhteystiedot