Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Espanjan hallituksen alustava budjettiesitys herättää epäilyksiä niin kotona kuin Brysselissä - Suomen suurlähetystö, Madrid : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Madrid

Embajada de Finlandia
Paseo de la Castellana 15, E-28046 Madrid 1, Spain
Puh. +34-91 319 6172
S-posti sanomat.mad@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 31.10.2018

Espanjan hallituksen alustava budjettiesitys herättää epäilyksiä niin kotona kuin Brysselissä

Pedro Sánchezin johtama sosialistihallitus esitteli lokakuussa EU-komissiolle alustavan budjettiesityksensä, jolla ei vielä ole Espanjan kongressin hyväksyntää. Ennen kaikkea liike-elämään kohdistuvat veronkiristykset ja sosiaalisten menojen kasvattaminen ovat saaneet yritykset takajaloilleen ja herättäneet huolen julkisen talouden kestävyydestä tulevaisuudessa. Hallitus puolustaa vyönkiristyksestä luopumista ja vakuuttaa tekevänsä vastuullista talouspolitiikaa

Espanjan kongressi

Espanjan hallitus julkisti 15.10. luonnoksen valtion 2019 talousarviosta, jonka se lähetti EU-komissiolle. Varsinaista kansallista talousarviota ei vielä ole esitelty, vaan se on ennakkotietojen mukaan tarkoitus tuoda kongressin käsiteltäväksi marraskuussa. Joidenkin lehtitietojen mukaan tämä tosin näyttää hyvin epätodennäköiseltä (kuluvan vuoden budjetin käsittelyä lykättiin niin, että se lopulta hyväksyttiin vasta kesäkuussa). Sanomalehti El Mundon mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Brysselissä on esitelty budjetti, jota kongressi ei ole hyväksynyt.

Espanja on niiden maiden joukossa, jotka saivat budjettiluonnoksensa johdosta komissiolta kirjeen ja varoituksen siitä, että luonnoksessa esitetty talousarvio herättää huolta alijäämätavoitteissa pysymisestä. Myös edellisvuosina komissio on muistanut Espanjaa vastaavalla kirjeellä, eli siinä mielessä tilanne ei ole uusi. Hallitus on pääministeri Pedro Sánchezin (sosialistinen työväenpuolue PSOE) vähätellyt kirjeen sisältöä todeten sen sisältävän lähinnä ”teknisiä huomautuksia”. EU:ssa päähuomion on vienyt Italia ja espanjalaishallituksen puheenvuoroissa on korostettu, ettei Espanja halua lähteä Italian tielle. Joidenkin arvioiden mukaan Sánchezin strategia on käyttää Italian tilannetta hyväkseen varmistaakseen ekspansiiviselle budjettiesitykselle komission hyväksynnän ilman suuria moitteita.

Espanjan talousministeriön alustavassa talousarviossa näkyy jo selvästi talouden korkeasuhdanteen taittuminen ja kasvun lievä hiipuminen, minkä johdosta myös työllisyyskehityksen ennustetaan hidastuvan. Riskejä kasvattavat Brexit, maailmankaupan kasvanut protektionismi ja öljyn hinnan nousu.  Vientikehityksen heikentymisen seurauksena arviossa on laskettu Espanjan talouden kasvuennustetta yhdellä kymmenyksellä sekä tälle (2,7% -> 2,6%) että tulevalle vuodelle (2,4% -> 2,3%) aiemmista ennusteista.

Talousarvioluonnoksessa hallitus sitoutuu 4,85 miljardin euron rakenteelliseen sopeutukseen (0,4 % BKT:sta), joiden avulla valtiontalouden vajeen lasketaan supistuvan tälle vuodelle ennakoidusta 2,7 %:sta BKT:sta vuoden 2019 aikana 1,8 %:in BKT:sta. Espanjan keskuspankki ja IMF arvioivat kuitenkin, että vuoden 2019 tavoite ei esitetyillä toimilla toteudu vaan vaje tulee olemaan 2,2 % BKT:sta. Myös OECD on jo ehtinyt varoittaa hallitusta laskelmien epärealistisuudesta.

Budjettiarviossa käytetyt laskelmat ovat Espanjan mediassa ja asiantuntijapiireissä herättäneet epäilyksiä valtion menojen aliarvioinnista ja tulojen yliarvioinnista. Valtion bruttomenot kasvavat arviossa noin 5 miljardilla eurolla, josta reilu miljardi menee eläkkeisiin ja suuri osa erilaisiin sosiaalisiin tukiin. Kriitikoiden mukaan arvio ei kuitenkaan huomioi täysimääräisesti kaikkia niitä sosiaalimenojen lisäyksiä, joihin hallituspuolue PSOE on uusvasemmistopuolue Podemosin tuen saadakseen suostunut.

Odotettu valtiontalouden vajeen pienentyminen perustuu ennen kaikkea talouskasvun ja minimipalkan nousun myötä kasvaviin verotuloihin (arviolta yli 6 mrd. €). Lisäksi hallitus kaavailee 5 miljardin euron edestä uusia, erityisesti yrityksiin ja hyvätuloisiin kohdistuvia veroja tai verojen kiristyksiä (mm. ”Google-vero”, osakekauppavero, yritysverovähennysten poistot, varallisuusverotuksen kiristäminen, dieselveron korotus), jotka nostaisivat kokonaisveroasteen 39,1 %:in BKT:sta. On kuitenkin vaikea arvioida, miten yksityissektori reagoi veronkorotuksiin ja ovatko verojen dynaamiset vaikutukset budjettiarviossa esitetyn mukaisia. Samoin jää nähtäväksi, kuinka minimipalkan huomattava nosto (22 % 736:sta eurosta noin 900 euroon) vaikuttaa työllisyyskehitykseen; joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan joka kymmenes menettäisi sen seurauksena työpaikkansa.

Talousarvioluonnoksen vastaanotto mediassa ja etenkin liike-elämän piirissä on ollut pääsääntöisesti tyrmäävä ja kautta linjan on peräänkuulutettu vastuullista talouspolitiikkaa. Talouteen erikoistunut Expansión-sanomalehti kiteyttää yritysten mielipiteen olevan se, että ne joutuvat vasten tahtoaan rahoittamaan sosialistien ja populistien vuodelle 2019 suunnittelemaa ”julkisen kulutuksen juhlaa”. Suunniteltu budjetti on lehden mukaan hyvin kaukana siitä, mitä Espanjan talous tarvitsisi. Lyhytnäköiseksi arvioitu talouspolitiikka huolestuttaa ennen kaikkea siksi, ettei siinä varauduta riittävästi mahdolliseen seuraavaan talouskriisiin, ottaen huomioon nykytilanteen verrattuna vuoteen 2008 eli valtion huomattavasti suuremman velan ja työttömyysasteen. Kaiken kaikkiaan hallituksen ehdottamat toimet (verojen nosto, minimipalkan korotus jne.) muodostavat yrityskentän näkökulmasta liian painavan taakan, jotta BKT:n kasvu voisi jatkua. ”Verotuksellinen kirveenisku” vahingoittaa merkittävästi yritysten kilpailukykyä, vähentää työpaikkojen luontia ja antaa huolestuttavan viestin ulkomaisille investoijille.

Sosialistihallituksen talousarvioluonnosta on myös syytetty populismista ja kutsuttu vaalibudjetiksi, joka tehdään valtiontalouden vakauden kustannuksella. Eläkkeiden korotus, isyysvapaan laajennus ja työttömyyskorvausten nostaminen yli 52-vuotiaille ovat täkyjä, joilla pyritään voittoon mahdollisissa aikaistetuissa vaaleissa. El Mundo -sanomalehden mielestä espanjalaiset eivät ole vielä unohtaneet edellisen talouskriisin vaikutuksia eivätkä siten halua julkisen kulutuksen kasvua. Sánchezin ainoana tavoitteena nähdään oman hallituskautensa jatkaminen vaalien jälkeen.

Pääsanomalehdistä ainoastaan El País on suhtautunut talousarvioluonnokseen muita myönteisemmin. PSOE:n ja Podemosin välisen sopimuksen nähdään korjaavan niitä kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka ovat seurausta seitsemästä peräkkäisestä vyönkiristämisen, julkisten menojen leikkauksen ja innovaatiorahoituksen jäädyttämisen vuodesta. Lehti nostaa erityisesti esiin esimerkiksi 180 miljoonan euron panostuksen taisteluun lasten köyhyyttä vastaan budjettisuunnitelmassa. Minimipalkan nostaminen on puolestaan viesti siitä, ettei hallitus pidä palkanleikkauksia ja siitä saatavia säästöjä pääasiallisena välineenä talouskasvun elvyttämiseksi. Veronkorotukset taas ovat välttämättömiä PSOE-Podemoksen suunnitelman rahoittamiseksi. Lehden mielestä hallituksen tulisi kuitenkin selkeyttää omat prioriteettinsa ja se, millaista sen ajama veropolitiikka on.

Budjettiesityksen läpimeno parlamentissa ei ole mitenkään varmaa, ja sitä vaikeuttaa osaltaan ylähuoneen (senaatin) voimatasapaino, jossa oppositiota edustavalla kansanpuolueella, Partido Popularilla, on ehdoton enemmistö. Senaatti voi vuoden 2012 rahoitusvakauslain pohjalta hylätä hallituksen esityksen menolisäyksistä. Lisäksi katalaaninationalistit vaativat yhä talousarviota kannattaessaan vastalahjaksi tukea itsenäisyyspyrkimyksissä. PSOE:n valmius neuvotella vankilassa olevien katalaanijohtajien kanssa on saanut mediassa varsin vähän ymmärrystä. Jos budjetti ei saa kannatusta parlamentissa, voidaan ainakin jonkin aikaa jatkaa kuluvan vuoden budjetin mukaan.

Koska valtiontalouden vaje laskee kuluvana vuonna alle 3 %:in, Espanja vapautuu viimeisenä EU-maana liiallisen alijäämän menettelystä, mikä antaa hallitukselle jatkossa enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että korkeasuhdanteen jossain vaiheessa kääntyessä hitaaksi kasvuksi tai taantumaksi edessä voi olla entistä suurempi tarve vyönkiristykselle.

Tulosta

Päivitetty 6.11.2018


© Suomen suurlähetystö, Madrid | Yhteystiedot