Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Espanjan poliittiset suhteet ovat perinteisesti olleet hyvät. EU-politiikassa mailla on ollut samanlaisia linjauksia muun muassa oikeus- ja sisäasioissa, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehittämisessä, vakauspolitiikassa ja siviilioikeuden kehittämisessä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Espanjan välisen kaupan huippulukemat rekisteröitiin vuonna 2007 ennen kansainvälistä talous- ja finanssikriisiä. Tätä seuranneina vuosina maiden kauppavaihto putosi lähes puoleen, mutta kasvoi taas tasaisesti ennen vuonna 2020 alkanutta c ovid-19-pandemiaa. Pandemia aiheutti kauppalukuihin notkahduksen, jonka odotetaan kuitenkin lähivuosina tasoittuvan.
Vuonna 2021 Suomen ja Espanjan välisen tavarakaupan kokonaisarvo oli Tullin tilastojen mukaan 2,61 miljardia euroa. Tästä tavaravienti Suomesta Espanjaan oli 1,02 miljardia euroa ja tuonti Espanjasta Suomeen 1,59 miljardia euroa. Merkittävimmät vientiartikkelit Suomesta Espanjaan ovat perinteisesti vahvat paperi ja pahvi, teollisuuden koneet, laitteet ja moottorit sekä kemianteollisuuden tuotteet. Tuontia Espanjasta hallitsevat teollisuuden koneet ja laitteet, rauta, teräs ja tietyt mineraalit sekä elintarvikkeet, ennen kaikkea hedelmät ja kasvikset. 
Erityisesti Espanjan ja Suomen välinen palvelukauppa kärsi covid-19-pandemiasta, vaikka sen kasvu oli tätä ennen vahvaa. Suomen palveluviennistä pandemia söi noin kolmanneksen, kun taas Espanjan palveluvienti tipahti puoleen. Vuonna 2021 maiden välisen palvelukaupan yhteisarvo oli Tilastokeskuksen mukaan 874 miljoonaa euroa, joista Suomen vienti Espanjaan oli 356 miljoonaa euroa ja Espanjan tuonti Suomeen 518 miljoonaa euroa. Perinteisesti palvelukaupan tase on on ollut Suomelle tätäkin voimakkaammin alijäämäinen. Yleisesti Suomen palveluviennistä suurin osa koostuu televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluista. Espanjan tuonnin osalta matkailupalvelujen roolin voi suurella varmuudella sanoa olevan erityisen merkittävä.
Suomalaisia yrityksiä on toiminut Espanjassa merkittävimmissä määrin 1960-luvulta alkaen. Maassa on läsnä noin 250 suomalaisyritystä, joista noin 70 toimii tytäryrityksen kautta. Espanjan Aurinkorannikolla on lisäksi satoja suomalaisia, lähinnä alueen suomalaissiirtokunnalle palveluja tuottavia mikroyrityksiä. Viime vuosina jotkin suomalaisyritykset ovat myös ulkoistaneet asiakaspalvelutoimintojaan Aurinkorannikolle.
Suomesta tehdään vuosittain noin 800 000 matkaa Espanjaan. Myös espanjalaisten turismi Suomeen on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja talvella 2021 Suomeen saapuneiden espanjalaismatkailijoiden määrässä rikottiin ennätyksiä.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaisia asuu Aurinkorannikolla arviolta 25 000–30 000 ja Costa Bravalla noin 5 000. Suurin osa suomalaisista on niin sanottuja talvituristeja. Vuoden 2019 tietojen mukaan Espanjassa asuu 14 934 oleskelunsa rekisteröinyttä suomalaista (lähde: Espanjan työministeriö, 31.12.2018).
Espanjassa toimii useita suomalaisia sanomalehtiä, jotka ovat keskittyneet lähinnä Aurinkorannikolle. Aurinkorannikolla Fuengirolassa toimii suomalainen peruskoulu ja lukio. Lisäksi joillakin paikkakunnilla toimii noin kerran viikossa kokoontuvia Suomi-kouluja.

Historia

Suomi solmi diplomaattiset suhteet Espanjaan 26. helmikuuta 1918 ja nimitti ensimmäiseksi va. asiainhoitajaksi Madridiin prokuraattori Lorenzo Kihlmanin. Espanjan ensimmäinen konsuli Suomessa Enrique Sánchez Martínez nimitettiin heinäkuussa 1918.
Kenraali Francisco Francon johdolla armeija aloitti kapinan 18. heinäkuuta 1936. Syyskuussa Suomen asiainhoitaja siirtyi Portugaliin. Sodan päätyttyä tappion kärsinyt Espanjan tasavallan hallitus lähti maanpakoon ja kenraali Francosta tuli Espanjan diktaattori. Suomi solmi diplomaattisuhteet uudelleen 31. maaliskuuta 1939.
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Suomi ei katkaissut virallisesti diplomaattisia suhteitaan Francon Espanjaan, mutta joulukuusta 1942 lähtien Suomella oli vain konsuliedustus Espanjassa. Espanjan lähettiläs Helsingissä taas oli virallisesti poissaoleva 1946‒1952. Suomi nimitti uuden asiainhoitajan Espanjaan vuonna 1955.
Vuodesta 1957 lähtien Suomea on edustanut Madridissa suurlähettiläs.

Suomen Espanjan-edustajat

  • Mauritz Lorenzo Kihlman, va. asiainhoitaja 1918‒1919
  • Onni Eugen Alexander Talas, va. asiainhoitaja 1919‒1921
  • Yrjö Herman Saastamoinen, va. asiainhoitaja 1921‒1923
  • Georg Achates Gripenberg, asiainhoitaja 1923‒1929
  • Niilo Yrjö Gideon Orasmaa, asiainhoitaja 1929‒1933
  • George Arvid Winckelmann, va.asiainhoitaja 1933‒1934,asiainhoitaja 1934‒1940, lähettiläs 1940‒1945
  • Karl Henrik Brotherus, asiainhoitaja 1955‒1957
  • Tapio Voionmaa, suurlähettiläs 1957‒1960
  • Lauri Hjelt, suurlähettiläs 1961‒1966
  • Aaro Pakaslahti, suurlähettiläs 1966‒1969
  • Jussi Montonen, suurlähettiläs 1969‒1972
  • Heikki Hannikainen, suurlähettiläs 1972‒1978
  • Joel Pekuri, suurlähettiläs 1978‒1984
  • Carolus Lassila, suurlähettiläs 1984‒1987
  • Heikki Kalha, suurlähettiläs 1988‒1990
  • Eeva-Kristiina Forsman, suurlähettiläs 1990‒1996
  • Pekka J. Korvenheimo, suurlähettiläs 1996‒2001
  • Kaarlo (Charles) Murto, suurlähettiläs 2001‒2005
  • Maija Lähteenmäki, suurlähettiläs 2005‒2009
  • Markku Keinänen, suurlähettiläs 2009‒2013
  • Roberto Tanzi-Albi, suurlähettiläs 2013‒2017
  • Tiina Jortikka-Laitinen 2017‒ 2021
  • Sari Rautio 2021‒